Pekka Mikael Laine
22.11.2016
|
|
|
|
Max Savikangas soittaa: vertailussa alttoviulut Laine 1/2002 ja Laine 1/2013
Sipoon kirkossa äänitettiin kahta Pekka Mikael Laineen rakentamaa alttoviulua kahden ja puolen vuoden välein keväällä 14.5.2014 ja toisen kerran syksyllä 21.10.2016. Vertailun tarkoituksena oli selvittää millä tavalla alttoviulujen sointi on muuttunut kahden ja puolen vuoden aikana päivittäin käytössä olleessa soittimessa ja lähes käyttämättömässä soittimessa. Haluttiin myös selvittää millainen vaikutus on soittimen 'sisäänsoittamisella'.
Vertailun ensimmäinen alttoviulu Laine 1/2002 on ollut valmistumisestaan lähtien päivittäisessä käytössä ja siinä on käytetty suolikielisarjaa joka on jo muutaman kerran vaihdettu uuteen. Toinen alttoviulu Laine 1/2013 on ollut käyttämättä koko tämän ajan lukuunottamatta sillä soitettuja muutamaa musiikkinäytettä. Tämän alttoviulun kielisarja on keinoaineinen eikä sitä ole koskaan vaihdettu.
Vertailtavia soittimia oli vain kaksi koska näin epätavanomainen koejärjestely useammalla soittimella olisi ollut vaikea järjestää. Vertailussa mikrofonit, etuvahvistin ja muu äänitysjärjestely olivat kummallakin äänityskerralla samoja. Alttoviulujen sointia arvioitiin sointivärin, soinnin tasaisuuden ja äänten syttyvyyden perusteella. Soinnissa huomioitiin myös soittimien äänen volyymin ja soinnin dynamiikan muutokset ja mahdolliset äänen säröt. Musiikkikappaleet olivat katkelmat J.S.Bach'in sellosarjasta nr. 1 Allemande ja Max Savikankaan kappaleesta Extraterrestrial sooloalttoviululle.
Jousisoittimien sisäänsoittamiseen liittyy myyttejä ja käsityksiä siitä miten uuden soittimen sisäänsoitto pitäisi tehdä ja kuinka soittaja voi mahdollisesti vaikuttaa soittimen tulevaan sointiin. Yleinen havainto on että jousisoittimen ääni paranee ajan mittaan. Varmaa tietoa ei ole siitä mitä soittimessa tapahtuu ja mitkä tekijät vaikuttavat soinnin muutokseen, ja kuinka pitkään muutos kestää. Kokemusperäisesti heti soittimen valmistuttua soinnin muutos on nopeinta ja soinnin kehittyminen on helppo havaita noin kuukauden aikana. Soittimen valmistumisesta 2 - 3 vuoden kuluttua muutokset soinnissa tapahtuvat enää hitaasti ja kielisarjojen vaihtaminen ja muut pienet muutokset soittimessa vaikuttavat välittömästi enemmän soinnin vaihteluun kuin itse soittimen rakenteelliset muutokset. Soittajan tottuessa uuteen soittimeensa voi myös hänen soittotapansa muuttua.
Soittaja ei voi soittamisella vaikuttaa soittimen rakenteellisiin ominaisuuksiin. Soittimessa tapahtuu sen käytöstä riippumatta ajan mittaan muutoksia, lakan ja liiman kuivumista, jännitysten tasaantumista ennen kaikea kansipuussa, sekä puun solunsisäisiä muutoksia. Vanha kuusipuu on uutta hauraamman ja jäntevämmän tuntuista, koputettaessa ikääntyneen puun sointi on voimakas ja sävyltään heleä. Kansipuun jonkinasteinen kovettuminen ja muut muutokset puussa vaikuttavat suoraan sointiin. Päivittäisen käytön aikana soitin kostuu hengityksen vaikutuksesta, ja jatkuva kostuminen ja kuivuminen voivat nopeuttaa jonkin verran puun ikääntymistä. Soittamisen aiheuttaman kannen värähtelyn vaikutus puun sisäisten jännitysten vähenemiseen saattaa kuitenkin olla vähäinen.
Alttoviuluja arvioitiin kuuntelemalla äänitteitä ja tulostamalla graafiset kuvaajat soittimien vapaiden kielten osasävelsarjoista.
Alttoviulun Laine 1/2002 kielet: Pirastro Passione c, g, d, a
Alttoviulun Laine 1/2013 kielet: D'Addario Zyex medium c, g, d, teräskieli heavy a
Soittimia soitettiin vertailussa samalla jousella kaikissa äänityksissä.
Musiikkinäytteet alttoviululla 1/2002:
2014-05-14-006-1-2002-bach.mp3:
2016-10-21-222-1-2002-bach.mp3:
2014-05-14-010-1-2002-et.mp3:
2016-10-21-225-1-2002-et.mp3:
Musiikkinäytteet alttoviululla 1/2013:
2014-05-14-013-1-2013-bach.mp3:
2016-10-21-237-1-2013-bach.mp3:
2014-05-14-021-1-2013-et.mp3:
2016-10-21-243-1-2013-et.mp3:
Vapaiden kielten musiikkinäytteet alttoviululla 1/2002:
2014-05-14-03-12002-vk-a.mp3:
2016-10-21-221-1-2002-vk.mp3:
Vapaiden kielten musiikkinäytteet alttoviululla 1/2013:
2014-05-14-04-12013-vk-a.mp3:
2016-10-21-233-1-2013-vk.mp3:
Vapaiden kielten osasävelsarjojen kuvaajat alttoviululla 1/2002:
1/2002, C-kielen muutos:
|
|
1/2002, G-kielen muutos:
|
|
1/2002, D-kielen muutos:
|
|
1/2002, A-kielen muutos:
|
|
Vapaiden kielten osasävelsarjojen kuvaajat alttoviululla 1/2013:
1/2013, C-kielen muutos:
|
|
1/2013, G-kielen muutos:
|
|
1/2013, D-kielen muutos:
|
|
1/2013, A-kielen muutos:
|
|
Osasävelsarjojen kuvaajista käy selville mistä havainto äänen 'avautumisesta' johtuu. Uusi soitin tuottaa äänen matalimmat 4 - 5 osasäveltä varsin helposti, mutta osasävelsarjan korkeammat taajuudet soivat vaimeammin. Kun soitin ikääntyy, kasvaa osasävelsarjan korkeimpien osasävelien voimakkuus suhteessa matalimpiin ja sointi muuttuu kirkkaammaksi ja avautuneemmaksi. Kummankin alttoviulun osasävelsarjassa näkyy sama ilmiö. Jo myös kaksitoista vuotta käytetyn soittimen soinnin muutos on samantapainen kuin uudemmassa alttoviulussa ja havaittavissa selvästi osasävelsarjan ylempien osasävelien voimistumisena kuluneen kahden ja puolen vuoden aikana. Ääni syttyy valmiimpana ja syttyminen on nopeampaa.
Vanhemman alttoviulun soinnissa havaittiin pieni kuultava ero vanhempien ja uudempien äänitteiden välillä. Uudemman alttoviulun sointi oli kehittynyt verhoutuneesta selvästi avautuneemmaksi siitä huolimatta ettei sitä ole soitettu äänitysten välisenä aikana. Äänen syttyvyys siinä oli myös parantunut.
Tämän vertailun perusteella voidaan todeta, että jousisoitin paranee ajan kuluessa vaikka sitä ei soitetakaan, ja soinnin muutos johtuen soittimen ikääntymisestä jatkuu pitkälle sen jälkeenkin kun soitin jo soi tyydyttävästi. Muut tekijät, esimerkiksi kielten vaihtaminen voivat hankaloittaa tai kokonaan peittää havainnot soittimen soinnin hitaasti etenevistä muutoksista. Näyttää siltä, että jousisoittimen sointi voi muuttua ja parantua vielä hyvin pitkänkin ajan kuluttua sen valmistumisesta, vuosikymmenienkin ajan. Tämän osoittaminen äänitteiden avulla on kuitenkin hyvin vaikeaa.